Esteettömyys

Esteettömyys ajatellaan yleensä koskevan vain liikuntavammaisia, mutta esteettömyys koskee kaikkia ihmisiä toimintakyvystä riippumatta. Esteetön ympäristö on turvallinen ja miellyttävä, kaikki toiminnot ovat helppokäyttäisiä ja loogisia. Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen kuuluvat myös palveluiden saatavuus, tiedon ymmärrettävyys ja välineiden käytettävyys. Jokaiselle pitää taata osallistumisen mahdollisuus opiskeluun, työhön, harrastuksiin ja kulttuuriin. Liikkumisen esteettömyys helpottaa myös rakennuksien tavaraliikennettä, siivousta ja huoltoa.

Esteettömässä ympäristössä on huomioitu:

• liikkuminen
• näkeminen, hahmottaminen
• kuuleminen
• kommunikaatio
• sähköinen viestintä
• tiedon saatavuus

Näkövammaiselle esteetön ympäristö tarkoittaa eri ympäristöjen toteuttamista näkövammaiselle soveltuviksi. Internet sivut ja verkkopalvelut on toteutettu esteettömästi eli ovat helppokäyttöisiä näkövammaiselle. Kaikki opastekstit, tiedotteet ym. on kirjoitettu selkeästi ja tarpeeksi isolla kirjainkoolla. Luentomateriaali on saatavissa sähköisesti ja muokattavassa muodossa tai materiaalit on saatavilla pistekirjoituksella. Julkisten rakennusten opasteet ja pohjakartta ovat pistekirjoitusta ja kohokartta. Myyntituotteiden tiedot ovat myös pistemerkinnöillä.

Kuulovammaisen esteettömässä ympäristössä on huomioitu kaikuisuus, taustamelu, äänentoistojärjestelmä, valaistus, liikkumisen opastus ja hälytysjärjestelmän soveltuvuus kuulovammaiselle. Sisätiloissa kaikuisuus ja taustamelun määrä on minimoitava. Kaikuisuus vaikeuttaa puheen kuulemista ja siihen voidaan vaikuttaa rakennusmateriaalien akustisilla ominaisuuksilla. Taustamelua aiheuttavat ilmastointijärjestelmä, erilaiset laitteet ja rakennuksen ulkoa tuleva liikenteen melu. Äänensiirtojärjestelmistä yleisin on induktiosilmukka, jonka ohella voidaan käyttää radiotaajuus- ja infrapunalaitteita. Valaistuksen täytyy olla riittävän voimakas ja häikäisemätön, jotta puhujan suun liikkeet näkyvät mahdollisimman hyvin. Hälytysjärjestelmissä tulee käyttää äänisignaalin ohella visuaalista tai tärinään perustuvaa hälytystä, tämä tulee huomioida myös jonotusjärjestelmissä.

Esteettömyydestä löytyy tietoa http://www.esteeton.fi/portal/fi/esteettomyys/

Esteetön Kotka

Kotkassa on toiminut 2000- luvun alusta ensin hankkeena "Esteetön Kotka" ja 2014 alkaen osana omaa toimintaa "Esteettömyys ja hissityöryhmä". Työryhmään kuuluu ei alojen edustajia ja sen tarkoituksena on , että esteettömyys otetaan huomioon esim. rakennusten, pihojen ja ulkoilualuiden suunnittelussa. Tärkeänä tavoitteena on myös tiedon jakaminen ja  asenteiden muuttaminen, Jos esteettömyys otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, se ei lisää kustannuksia, toisin kuin jo valmiiden rakenteiden muuttaminen. Toki muutoksia tarvitaan myös jo olemassaolevaan ympäristöön, jotta kaikille kotkalaisille taataan samanlaiset osallistumismahdollisudet. 

Linkissä työryhmän jäsenet:

http://www.kotka.fi/hallinto_ja_talous/paatoksenteko/muut_toimielimet/esteeton_kotka/tyoryhma

Kummikuntoutujani käyttää liikkumiseen pyörätuolia ja olen sen myötä alkanut kiinnittää ympäristöön huomiota pyörätuolilla liikkumisen kannalta. Kuvan rappuset kotkansaarella olisivat mainio intervallikuntoilukohde, kun pyörätuolia työntäisi ylös. Tosiasiassa en ehkä uskaltaisi yrittääkään, sen verran jyrkkä on nousu.

Olin viime viikonloppuna Hiljaisuuden Retriitissä Kymin srk;n leirikeskuksessa Höyterissä. Siellä oli eräs rollaattorin avulla kulkeva rouva, jota auttelin ja kiinnitin huomiota Höyterin esteettömyyteen. Lähes joka paikkaan oli luiskat, mutta ne olivat hyvin lyhyitä ja jyrkkiä. Saunalla oli tasoeroja, joissa ei ollut luiskaa, mutta siitä rouva meni nostamalla ensin rollan ja sitten astumalla perässä. Perjantaina sai vielä puhua, joten keskustelin rouvan kanssa yleensä rollaattorin kanssa kulkemisesta. Hän asuu senioritalossa ja kun hän sai rollan käyttöön, oli noussut hurja riitely siitä, että rollaattori tuo saunaan likaa, eikä sitä saa tuoda saunatiloihin. Rouva oli hankkinut lääkärintodistuksen taloyhtiön hallitukselle rollaattorin käytöstä ja on saanut nyt jatkaa rakastamaansa saunomista. Löylyt vain ovat kovin miedot lähes lattiatasolla ja tästä keksinkin, että saunoihin pitäisi rakentaa penkki myös sellaiselle korkeudelle, että siihen ylettyisi istumaan ilman kiipeämistä ja olisi kuitenkin huomattavasti korkeammalla, kuin alimmalla askelmalla istuen. Senioritaloissa voisi myös olla yhteiskäytössä oleva rollaattori, joka olisi vain saunatiloissa, joten tällä vältettäisiin lian kantautuminen pesutiloihin. Yhdellä käytävällä Höyterissä oli tosi hyvä luiska; riittävän pitkä, tukeva, ei luistanut edes villasukalla ja siististi rakennettu. Sitten muistinkin, että mieheni kertoi viime talvena olleensä Höyterissä keikalla rakentamassa luiskaa rappusten tilalle. Kyllä hyvän työn tunnistaa!