Missä mennään?

Viime viikko oli syyslomaa ja aikaa pysähtyä. Monenlaista tekemistä ja muistamista on opiskelu ollut tähän mennessä. Huomenna alkaa neljän viikon työssäoppimisjakso. Menen työssäoppimaan Kehitysvammaisten ryhmäkotiin. Paikka on etukäteen jo tuttu, koska kummikuntoutujani asuu siellä. Näin pääsen samalla myös Kummikuntoutujaprojektissa eteenpäin. Tämä on ensimäinen työssäoppiminen, johon ei liity tutkintotilaisuutta.

Opiskelu on ollut hyvin käytännönläheistä. Potilassiirtoja olemme käyneet läpi ja paljon uutta ergonomiaan liittyvää on tullut ilmi. Ergonomiakortin teoriat on nyt suoritettu ja käytännönkoe on edessä, kun palataamme kouluun. Yhtään viikkoa emme varmaan ole opiskelleet vain koululla; on tehty toimintakykytestejä itselle ja asiakkaille, käyty ulkopuolisilla luennoilla,  tehty ryhmänohjauksia ja loppuhuipentumana ennen syyslomaa Pasaatin Senioripäivän ohjelma esiintymislavalla.

Pasaatiin oli rakennettu lava Sofi Oksasen kirjaesittelyä varten ja Pasaatin johtaja pyysi koululta Kuntoutuksen ryhmää hyödyntämään lavaa Senioripäivän ohjelmalla. Meillä oli ohjelmaa klo 10 - 14 lavalla; ensin oli tietoisku kolmannen sektorin palveluista, sitten ohjattu thai-boxin ja sen perään musiikkijumppa. Puolenpäivänaikaan oli tietovisa ja yhdenjälkeen vielä jumppaohjaukset uudelleen. Ekamin hyvinvointipisteellä oli myös toimintaa kokopäivän. Siellä mitattiin verenpainetta, annettiin neuvontaa ja hierontaa.

Itse olin musiikkijumpparyhmässä. Meitä oli ryhmässä 4 (Inka, Teea, Tiia ja minä) ja ohjasimme yksin lavalla kaksi kappaletta kukin vuorotellen. Lava oli ihan oikea esiintymislava; musiikki- ja valomiehiä myöten. Jonkun verran jännitti etukäteen, mutta tähän ikään ei tarvitse enää niin välittää, että mitähän ihmiset ajattelevat. Senioripäivää oli mainostettu etukäteen, mutta silti kauppakeskuksessa yleisö on aina "ohikulkumatkalla" eikä jumppiin osallistuneet kuin opiskelijat. Katselijoita kyllä oli ja paljon saimme hymyjä ohikulkijoilta; ehkä joitakin myötähäpeän sekaisiakin.

Ohjelman ajoitusta olisimme voineet miettiä; tietoisku olisi voinut olla useamman kerran päivän aikana, koska asiakkaat vaihtuvat päivän aikana. Jumpat olisi voinut jaotella pitkin päivää eikä peräkkäin. Tosin alkuperäinen tarkoitus oli vetää thai-boxin ja musiikkijumppa vain yhden kerran, mutta ohjaava opettaja ehdotti, että vetäisimme ne kahteen kertaan, jottei jää niin paljon tyhjää aikaa. Päivästä jäi innostunut ja itsensä voittamisen tunnelma. Mielestäni päivä onnistui kaikin puolin hienosti, ottaen huomioon ryhmän kokemuksen vastaavien tapahtumien järjestämisestä.